Päivä alkaa olla illassa, ja maanantai hurautti uuden viikon käyntiin.
Töissä oli kivaa, kollegan kanssa puitiin uusia ideoita ja toinen työprojektikin tuntui käynnistyvän tosi kivasti! Mutta asiaan.. latasin Tinderin itselleni, ja totesin että kuvien oikealle ja vasemmalle heittely on tosi koukuttavaa. Ihan kuin pelaisi venäläistä rulettia ja välillä Ktzinggg!!!!
Tulee match ja tuntuu kuin olisi voittanut bingossa (en ole koskaan ollut bingossa) ja palkkiona on mahdollisuus kirjoittaa jollekin komistukselle.
Oma lukunsa on ehdottelijat jotka ottavat nokkiinsa kun heille antaa pakit.
Eräs tälläinen oli Mikko niminen muskelimies jonka kuvat oli rantaposeeraus, saliposeeraus ja en tiedä enää mikä poseeraus. En oikeastaan tiedä miksi olin hänet swaipannut oikealle.. mutta Mikkopa laittoi mulle viestiä ja kehui ulkonäköäni, ja kysyi olisko lisää kuvia.
Käskin mennä selamaan mun profiilia, siellähän niitä on. (Halusi varmaan nähdä olenko lihava vai en) Ja sitten esitti kutsun:
-Millonkas sä tuut poreammeeseen mun kanssa.
Vastasin että ehkä vois alkuun tavata vaikka kahvilla.
Hän jaksoi jankata poreammettaan kolmessa viestissä kunnes mä vastasin: Unohda.
Siitähän Mikko riemastui täysin, haukkui mut lyttyyn, arvosteli ulkonäköä jne.
Mua lähinnnä nauratti, sillä näytti vähän siltä että Mikko kaikkine poseerauksineen näytti siltä että ei ollut ennen kohdannut naista joka olisi sanonut hänelle EI.
Mun oli pakko kysyä: Menikö vähän ihon alle..
Mut blokattiin..
Sitten oli Jazzmies.
Hän lähetti kivan viestin, kirjoitteli kaikenlaisia normaaleja asioita ja vaikutti tosi kivalta.
Puhuimme päivällä nopsasti puhelimessa ja hän ehdotti kahvia, on kuulemma jo duunissa ja tulee sieltä suoraan ja kertoi saapuvansa paikalle verkkareissa kun niissä on kivin soittaa.
Mä heitin hänelle: Siis oikeestikko meinasit verskoissa saapua paikalle ekoille treffeille. Et kai.
Hän oli sitten sitä mieltä että menee kodin kautta, vaihtaa farkut jalkaan ja nähdään sitten.
Kello löi seitsemän kun hänellä on työpäivä ohi, ja mies soittaa: Mä en jaksa lähteä mihinkään kotiin, tuun suoraan, mieti joku mesta minne voi mennä verkkareissa..
Rehellisesti en tiedä minne vois mennä kun en itse liiku verkkareissa MISSÄÄN, en edes omista verkkareita. Salilla tai jumpassa olen juppatrikoissa mutten hillu urheiluhikikamppeissa salin ulkopuolella. No, jonkinsortin idea oli mennä syömään halpaan tyylittömään buffet ravintolaan keskustan liepeillä, ei haittaisi vaikka näyttäisi siellä miltä.
Jazzmies tuli hakemaan mut autollaan kaatosateessa, meillä oli yhteisiä tuttuja joten autoon tuntemattoman ihmisen kanssa meneminen ei ollut niin riskaabelia kuin muuten olisi voinut olla.. ja me mentiin syömään.
Mies nousee autosta, jalassaan kulahtaneet ruskeat polvipussittavat pieruverkkarit ja valkovihreä kollegetakki.. ja lenkkarit. Mun silmiä melkein kirveli kun näky oli niin kamala. Päätin olla urhea enkä ajatella asiaa, jos mies on kiva.. ensivaikutelma meni aivan loossiksi.
Mentiin syömään, mulla oli kauhea nälkä sillä koko päivä oli ollut niin kiireinen etten ollut ehtinyt tehdä paljon mitään.. ja hain ruokaa ja ryhdyttiin syömään ja puhumaan.
Mies söi pelkällä haarukalla.. voi luojantähen.. eikö oo ruokailutapoja kotona opetettu.
Hän ei kysynyt multa mitään vaan suolsi tekstiä kuin papupata, näytteli itsensä ottamia kuvia, puhui kameran objektiiveista ja siitä miten hän on eri mies ja ero zonella kun kantaa kameraa.. siis täyttä paskaa. Kun kysyin että mitä hän haluaa elämältä, hän vastasi onnea. Niin.. kaikkihan me halutaan onnea mutta mitä sun onni sisältää, mistä sä tuut onnelliseksi. Hänen vastauksensa olivat tosi tuskastuttavia, hitaasti maanivia lausahduksia, mukafilosofisia pohdintoja ja itsekorostusta ja jopa demostraatio siitä miten hän meditoi.. siis oikeesti, mä istuin vastapäätä epäuskoisena katsomassa kun hän tekee jotain outoa nenä suu hengitystä ja silmätkiinni meditoi.. kun mun kysymys oli lähinnä:
Mitä haluat elämältä, lapsia, kodin, missä haluat asua, haluatko naimisiin, mitä sä teet, soitatko työksesi vai opetatko, pidäkö koirista.. siis ihan mitä tahansa muuta kuin se että tyyppi istuu siinä ja korisee silmät kiinni. Voi helvata. Sen jälkeen hän keskittyi näyttämään mulla lukuisan määrän valokuvia joita oli ottanut, ja kertaakaan hän ei kysynyt minulta mitään, ei MITÄÄN.
Kun kysyin: Öööö... haluaisitko sä kysyä multa jotain? Hänen kysymyksensä oli:
Niin missä sä oot töissä.. ja kun vastasin, kesken lauseen hän alkoi puhumaan jotain omaa kokemustaan liittyen siihen että mitä mä teen eikä kuunnellut mua loppuun.
Oli tuskastuttavaa katsoa miestä joka syö suu auki, korisee siinä silmät kiinni, ja valittaa miten some on kauhee, miten ihmiset on kamalia somessa kun ne ottaa selfieitä, ja kiusallani sanoin itse harrastavani sitä työn vuoksi.. Kun kysyin mitä kirjoja hän lukee, hän luetteli kirjoja, jotka kuulostivat enemmänkin siltä kuin hän olisi opetellut jonkun vaikuttavan listan.. ei kukaan oikeasti voi olla noin kuiva ja vain nauttia omasta seurastaan niin paljon ettei treffeillä kuuman naisen kanssa ollessaan kysy kertaakaan naiselta että mitä tämä tekee??
Onneksi Tinderissä voi aina pyyhkäistä oikealle, ja löytää uusia mätsejä.. taidan lähteä peiton alle ja käydä pian nukkumaan.. sitä ennen voin somettaa niin että mulla on ihana someähky ja hengata hetken vaikka Tinderissä.
Älkää menkö treffeille pesemättömillä hampailla tai verkkareissa.. ja muistakaa kysellä treffikumppaniltanne jotain eikä puhua itsestänne 2h.
 |
| En saavu koskaan paikalle verkkareissa.. en edes kotona yksin... |
